Matka Liikkuvaksi terapeutiksi, osa 2/2

Olen jutellut useiden yrittäjien kanssa ja suurin osa heistä on kertonut sellaisen oman tarinan, joka on ollut pelkkää onnistumista ja iloista oman unelman toteuttamista. No, oma matkani Liikkuvaksi terapeutiksi ei ole ollut pelkkää onnea ja iloa. Sen vuoksi mietinkin tämän tekstin julkaisua. Lopulta ajattelin, että miksi en kertoisi myös vaikeista hetkistä? Ne ovat osa matkaani, ne ovat tuoneet minut tähän ja ne ovat myös vahvistaneet itseäni. Ei elämä ole aina pelkkää onnistumista ja iloa, vaan siihen kuuluu myös ne vaikeat hetket.

 

Idea yrittäjyydestä alkoi syksyllä 2015. Idea alkoi todella pienesti, mutta vähitellen se kasvoi hyvin suureksi. Koko idea lähti liikkeelle siitä, kun tein äidilleni erästä piirustusprojektia ja hän mainitsi, että siitähän voisi tehdä ihan työn. Samoihin aikoihin työskentelin lasten liikunnanohjaajana ja työn innoittamana aloin piirtämään liikuntakortteja omaan työkäyttöön. Vähitellen aloin miettimään liikuntakorttien tuotteistamista ja mieleeni tuli myös muita liikeideoita.

Syksyn aikana innostus yrittäjyydestä kasvoi ja vuoden loppu puolella menin juttelemaan yrittäjyydestä tietävän opettajan kanssa. Keskustelun myötä innostus kasvoi, focus kääntyi liikuntakorttien tuotteistamiseen ja sen myötä hain mukaan yrittäjyysopintoihin. Vuosi vaihtui ja elämä muuttui kiireiseksi. Mietin omia liikeideoita, suoritin yrittäjyysopintoja, tein opinnäytetyötä, ohjasin liikuntaryhmiä, suoritin opintoja ja tein viimeistä työharjoittelua, jossa testasin liikuntakortteja. Vuoden alku ja kevät meni vauhdilla ohi, mutta innostus yrittäjyydestä pysyi. Kaiken tohinan keskellä olin liittynyt osuuskuntaan ja tarkoituksena oli alkaa myymään liikuntakortteja heti valmistumisen jälkeen. Toisin kävi, koska aika ei riittänyt.

Valmistuin kevään lopulla ja sen jälkeen pystyinkin keskittymään yrityksen suunnitteluun. Hankin piirtopöydän, jolla opettelin piirtämään liikuntakortteja. Vertailin eri korttimateriaaleja, selvittelin monia itselle vieraita asioita ja kehittelin myös uutta liikeideaa. Suunnitelmat oli todella hyvällä mallilla, olin motivoitunut ja täynnä intoa. Ajatuksissa oli jo oman yrityksen nimi, joka ei kyllä silloin ollut Liikkuva terapeutti.

Olin tuolloin tilanteessa, jossa hyvin läheinen ihminen pääsi seuraamaan aivan aitiopaikalta omaa unelman rakentelua ja sen jahtaamista. Oma innostus ja motivaatio toi kuitenkin toiselle katkeruutta, jonka vuoksi aloin hillitsemään omaa intoilua omista unelmista ja niihin liittyvistä saavutuksista. Pikkuhiljaa kaikki alkoi tuntumaan vaikealta ja oma innostus väheni lähes olemattomiin. Oman unelman toteuttaminen alkoi tuntumaan pakkopullalta ja aloin stressaamaan. Aloin stressaamaan sitä, että onko itsestä tuohon kaikkeen. Stressasin sitä, etten saa kaikkea tehtyä. Stressasin sitä, että en vain osaa. Oma motivaatio sekä innostus alkoi laskemaan ja tuntui siltä, että olen tehnyt vaan suuren virheen. Lopulta väsyin ja en tiennyt, mitä tehdä. En enää tiennyt, että miksi olen innostunut yrittäjyydestä, miksi olen saanut omat ideat ja mikä minä olen niitä edes toteuttamaan.

dsc_5981mv

Kesä meni raskain askelin, eikä syksyn alkukaan sen helpompi ollut. Oma väsymys kasvoi ja sen myötä aloin huomaamaan heikkenemistä jo omassa terveydessä. Olin aivan valmis heittämään omat ideat roskiin ja tekemään jotain aivan muuta. Yllättäen vastaan tuli kuitenkin käännekohta; minut kutsuttiin puhumaan nuorille yrittäjyydestä. Eräs nuori kysyi, että eikö mua koskaan pelota. Vastasin, että pelottaa. Välillä pelottaa todella paljon, mutta voimaa saa siitä kun on menossa omaa unelmaa kohti. Vastauksen jälkeen mietin, että olenko itse menossa omaa unelmaa kohti. Mietin, että elänkö nyt omaa vai jonkun toisen elämää. Päädyin siihen tulokseen, että en elä omien arvojeni mukaisesti ja on aika tehdä muutos. Päätöksen myötä elämä muuttui; tuli muutto uuteen kaupunkiin. Muuton myötä osa yritykseen liittyvistä ideoista ja yhteistyöajatuksista jäi matkalle, mutta niistä luopuminen ei tuntunut vaikealta, koska edessä oli jotain uutta, jotain parempaa.

Pari kuukautta sitten asetuin uuteen kotiin ja aloin kasailemaan itseäni ja omia voimiani. Aloin elämään sellaista elämää, jota oikeasti haluan. Vähitellen innostus ja motivaatio yrittäjyyteen alkoi kasvamaan ja samalla tuli ajatus Liikkuvasta terapeutista. Innostuksen myötä viimeistelin liikuntakortit ja aloitin toimimaan Liikkuvan terapeutin nimellä. Ja tässä sitä ollaan. On aika uskomatonta ajatella viimeistä vuotta, koska siihen on mahtunut todella paljon muutoksia, iloa, surua ja epävarmuutta. Mutta kaikki ne on tuoneet mut tähän, Liikkuvaksi terapeutiksi.

dsc_5984mv

Nyt näin vuoden jälkeen voin sanoa, että olen oppinut uskomaan omiin unelmiin. Kenenkään ei tulisi piilottaa omaa innostusta, koska se vie meitä eteenpäin. Tämän tekstin alussa mainitsin, kuinka olen kuullut usealta yrittäjältä onnistumistarinan ilman niitä vaikeita hetkiä. En usko, että nekään matkat ovat olleet pelkkää onnistumista, koska ei se tie kohti omaa unelmaa ole koskaan suora. Matkalla on pieniä tavotteita, monia asioita hoidettavana ja koskaan ei voi tietää, mitä siellä nurkan takana odottaa. Tärkeintä on vain uskoa siihen omaan unelmaan ja siihen, että vaikeillakin hetkillä on tarkoituksensa.

Kuva: Pinterest
Kuva: Pinterest

 

Laitahan jakoon
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *