Muista pysähtyä

Muistatko ottaa aikaa itsellesi? Mä en oo muistanut. Marraskuun lopulla tuin paikallista voimisteluseuraa ostamalla heiltä joulukalenterin. Eilen katsoin kalenteria, josta oli avattu vain kolme luukkua. Aloin miettimään, että moneskos päivä nyt onkaan ja mihin aika on mennyt. Tajusin, että viimeiset pari viikkoa on mennyt niin vauhdilla, etten ole juurikaan pysähtynyt.

Viimeisen kahden viikon aikana oon tehnyt paljon kivoja juttuja – liikkunut, nähnyt läheisiä ja ystäviä, suunnitellut tulevaa, kokeillut uusia kokkailuja, etsinyt uutta tietoa, seikkaillut ympäriinsä.. Heti aamusta alkaen olin kiinni ympäröivässä maailmassa, koska selailin eri somekanavia, lueskelin blogeja tai luin kiinnostavia uutisia. Sen jälkeen alkoikin koko päivän mittainen liikkeellä olo ja illalla saatoin lopettaa hommat vasta 22-23 aikoihin. Illalla nukkumaan mennessä mielessä pyöri monia asioita ja jo seuraavan päivän juttuja. Saattoi siinä ajatusmylläkässä olla myös monta sellaista ajatusta, jotka eivät liittyneet oikein mitenkään mihinkään. Nukkumaan mennessä koitin rentoutua, mutta tuntui kuin kroppani jokainen lihas olisi valmiustilassa liikkumaan. Hengitys oli pinnallista ja pari syvää hengitystä ottaessa tuntui, kuin en olisi muistanut hengittää koko päivään. Nukahtaminen kesti kauan ja nukuin todella levottomasti. Aamu aamulta olin nuutuneempi.

Vaikka teinkin todella paljon kivoja juttuja, jotka alentavat omaa stressitasoa ja antaa itselle paljon niin en siltikään antanut aikaa mielen rauhoittumiseen. Se alkoi vaikuttamaan hyvin vahvasti myös siihen, miten ajattelen. Yleensä mieleeni tulee helposti kaikkia luovia ajatuksia. Usein mielessäni pyörii tulevaisuuden suunnitelmat, pienet ideat siitä, mitä haluaisin tehdä tai esimerkiksi idea jostakin piirustusprojektista. Nyt niitä ajatuksia ei ole ollut. On ollut hetkiä kun olisi pitänyt keksiä jotain luovaa, mutta mieleen ei tullut mitään. Nyt jälkeenpäin olen myös huomannut, kuinka monia asioita olen unohtanut tuona aikana. Olen esimerkiksi jutellut ystävien kuulumisista, mutta häpeissäni täytyy myöntää, että nyt mulla ei ole niistä juuri mitään hajua. Olen mennyt tukka putkella tilanteesta toiseen ja en ole pysähtynyt yksittäisiin hetkiin. Olen myös yksinkertaisesti unohtanut osan niistä asioista, joita olen tuona aikana tehnyt.

Usein sitä painetaan viikko aivan täysillä ja odotellaan viikonloppua. Tai sitten odotetaan seuraavaa lomaa, koska silloinhan voi rentoutua. Mutta joka päivä, ihan joka päivä pitäisi pysähtyä hetkeksi ja ottaa aikaa rauhoittumiseen. Vaikka vapaapäivinä ja lomilla pystyisi rentoutumaan niin emme valitettavasti voi kerätä sinä aikana jaksamista varastoon niin paljoa, että pystyisimme olemaan pysähtymättä muina aikoina. Tai en minä ainakaan pysty. Nykyisin ympärillä on valtava määrä ärsykkeitä ja useimmat meistä viettävät hyvin hektistä elämää. Sen vuoksi ollaan jatkuvasti ylivirittyneitä ja sillä on suuri merkitys omaan hyvinvointiin. Jatkuvasti ylivirittyneenä oleminen vaikuttaa nukkumiseen ja sitä kautta muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten itselläni kävi. Olin vielä niin sokea, etten hoksannut kyseistä asiaa. Tai hoksasin jollain tasolla, mutta en tehnyt asialle mitään. Sen vuoksi alan toteuttamaan muutamaa juttua omassa arjessani:

  • en ala heti heräämisen jälkeen selaamaan maailman tapahtumia tai tarkastamaan saapuneita sähköposteja. Juon aamukahvin ja syön aamupalan rauhassa, jonka jälkeen voin aloittaa nuo hommat
  • mikäli olen syömässä lounasta tai päivällistä yksin, keskityn vaan syömiseen. En selaa uutisia tms. samalla, kuten nyt on ollut tapana
  • otan joka ilta ainakin puoli tuntia rauhoittumiseen, jolloin voin nollata ajatuksia. Rauhoittuminen voi tapahtua esim. venyttelemällä, rentoutumisharjoituksilla tai piirtämällä

Jokainen viettää erilaista arkea ja välillä voi tuntua, että arki on liian hektistä rauhoittumiselle. Mutta onko sinulla oikeasti niin kiire, ettet ehtisi pysähtymään edes vartiksi? Onko tärkeämpää suoriutua tehtävästä toiseen kuin antaa itselle pieni hetki, jotta oma jaksaminen säilyy? Ei ole itsekästä ottaa pientä hetkeä itselle. Ei meidän tarvitse jatkuvasti olla tavoitettavissa tai tietää, mitä maailmalla tapahtuu. Pysähtymistä ja rauhoittumista varten ei tarvita isoja keinoja. Uskon, että ihan jokainen löytää ne itselle sopivat keinot, joista pystyy toistojen avulla tekemään pysyvän tavan.

Mitkä on just sun keinot rauhoittumiseen?

 

 

Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu Joensuussa sijaitsevasta sisustusliikkeestä nimeltä Sarustiikka. Sarustiikan sivuille pääset tästä.

Laitahan jakoon
Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *